KLSP004
Harjoitustyö
Kielitieteellistä
käsitteistöä kolmen Fred Karlssonin tekstin pohjalta.
Kirjoittanut Elina
Vepsäläinen
Valitsin kolmeksi lähemmin
tarkasteltavaksi tekstikokonaisuudeksi kaikki kolme Fred Karlssonin
teoksen tekstiä ja merkitsen lähteitä jäljitettävyyden
helpottumiseksi kirjaimilla a: Morfologia, b: Syntaksi ja c:
Semantiikka.
Ojutkankaan ja kumppaneiden
tekstit olivat minulle hyvin tuttuja Johdatus kielitieteeseen
-kirjan pohjalta, sillä luin sen erittäin huolellisesti
pääsykokeita varten. Tästä syystä päätin valita kolme vähemmän
tuttua tekstiä tähän harjoitustehtävään. Keräsin artikkeleista
kaikki sanat, käsitteet ja termit, jotka olivat minulle vieraita.
Sitten etsin niille selitykset joko artikkeleista tai internetistä.
Sanalistasta tuli aika pitkä, mutta koin tehtävän silti
mieluisaksi, sillä huomasin kohtaavani samoja termejä ja käsitteitä
useassa yhteydessä.
Kymmenen
sanaa
Sana:
Fred Karlssonin teoksen morfologiaa käsittelevässä osassa
(Karlson, Fred 2008a: 84) kiinnostukseni herätti sanan määrittelyt.
Karlssonin mukaan sana on toinen kahdesta kielitieteen
peruskäsitteestä. Toinen on lause. Sanan yleispätevä ja pitävä
määrittely on miltei mahdotonta ja tämä on yleistä kaikenlaisten
peruskäsitteiden kohdalla. Sana voi olla leksikaalinen yksikkö, eli
sanakirjasta löytyvä hakusana. Sana voi olla johdettu jostain
toisesta sanasta tai se voi olla kahden sanan yhdistelmä, jolloin
kyseessä on yhdyssana. Sanalla on merkitys. Sana voi myös täydentää
merkitystä tai vihjata merkitykseen. Sana tarkoittaa jotain
todellisen maailman käsitettä, ilmiötä tai tarkoitetta, mutta
todellinen maailma on joskus hankala määritellä. Käsitettä
”sana” ei voida luonnehtia pelkästään merkityksen kautta, jos
tukena ei ole täydellistä semantiikan teoriaa. Sanaa voi kielestä
riippuen siirrellä lauseessa, toisin kuin äänteitä, ja sanojen
osina esiintyviä päätteitä.
Generatiivinen semantiikka:
Generatiivinen semantiikka tuli vastaan Fred Karlssonin tekstissä,
jossa käsiteltiin semantiikkaa (2008c: 202). Sanalle ei löytynyt
heti siitä tekstinkohdasta tarkempaa selitystä, joten etsin lisää
tietoa internetistä. Helsingin nykykielten laitoksen
harjoitussivustolta löytyi selitys, jonka mukaan generatiivinen
semantiikka tarkoittaa tässä yhteydessa 'lueteltavaa' semantiikkaa.
Generatiivinen kielioppi on yleisesti sellainen kielioppi, jonka
avulla voidaan tarkasti ja mekaanisesti, esimerkiksi tietokonetta
käyttäen, luetella kielen kaikki
kieliopilliset ilmaukset. Generatiivinen on siis enemmän
kuin vain 'täsmällinen'; esimerkiksi matematiikka on täsmällistä,
mutta ei kokonaan mekaanisesti laskettavaa (Carlson, Lauri 2010
Helsingin nykykielten osasto)
Operationaalinen
testi: Tapa testata kokonaisuuden eri osien, esimerkiksi
lauseessa esiintyvien sanojen liikuteltavuutta, siirtelemällä osia
eri järjestykseen. (Karlsson, Fred 2008a: 84 ). Voi tarkoittaa myös
johonkin menettelyyn, operaatioon perustuvaa, tai sitä helpottavaa
menetelmää (suomisanakirja).
Permutaatio:
Permutoimalla voidaan tutkia lauseen sanoja sekoittamalla sanojen
järjestystä, jos halutaan tutkia mitkä sanat tai lauseen osat ovat
vapaita sen tyyliselle vaihtelulle. (Karlsson, Fred 2008a).
Kielitoimiston sanakirja luonnehtii permutaatiota vaihdoksena ja
järjestyksen muutoksena (suomisanakirja.fi)
Inkorporaatio:
Kieliopillinen prosessi jossa sana liittyy toisen osaksi. Esim.
suomen kielen yhdyssanat (Karlsson, Fred 2008).
Generatiivinen
transformaatioteoria: Termi löytyi Fred Karlssonin syntakseja
käsittelevästä osasta. Karlsson esitteli Noam Chomskyn
generatiivisen transformaatioteorian luojana. Karlssonin mukaan
Chomsky määritteli, että syntaksin tehtävä on laatia kuvaus joka
kattaa, eli generoi, kielen kaikki kieliopilliset lauseet, mutta ei
yhtään epäkieliopillista eli kielenvastaista lausetta (Karlsson,
Fred 2008b: 125).
Denotaatio:
Denotaatiota käsiteltiin Fred Karlssonin semantiikkaa käsittelevässä
osassa (2008c: 208) jossa tarkasteltiin tapoja, joilla yksinkertaiset
sanat denotoivat konkreettisen reaalimaailman olioita ja asioita.
Yksittäisestä denotaatiosta käytetään termiä semeemi (Karlsson,
Fred 2008c: 211).
Tutkin
myös sanan selitystapoja internetissä ja koin suureksi avuksi
wikipediasta löytämäni esittelyn. Sivustolla kerrottiin, että
denotaatio on semiotiikassa, logiikassa ja kielitieteessä käytetty
käsite, jolla tarkoitetaan merkin ensisijaista, ilmeistä
tai pinnallista merkitystä ilman tulkitsijan antamia subjektiivisia
lisämerkityksiä (Wikipedia). Yritin avata Wikipediassa ilmoitettuja
alkuperäisia lähdetietoja, mutta harmikseni huomasin, että
alkuperäisten lähteiden sivustot olivat poistettu. En käyttäisi
tällaista varmistamatonta lähdettä muualla, kuin tällaisessa
kurssiharjoituksessa. Tässä tapauksessa Wikipedian varmistamaton
tieto auttoi minua ymmärtämään Karlssonin artikkelin käsitettä,
joten otin sen mukaan.
Montague-semantiikka:
Semantiikan lähestymistapa, jossa on voitu tukeutua loogisten
kalkyylien antamiin esikuviin (Karlsson, Fred 2008c: 209). Montaguen
kieliopissa tavoitteena oli määritellä luonnolliselle kielelle
(lähteessä lähinnä englannille) täysin täsmällinen syntaksi ja
semantiikka samanaikaisella rekursiivisella säännöstöllä
(Carlson, Lauri 2011 Helsingin nykykielten laitos).
Situaatiosemantiikka:
Situaatiosemantiikkaan viitattiin samssa yhteydessä, kuin
Montague-semantiikkaan, joten situaatiosemantiikkakin kuuluu samaan
formaalis-autonomiseen lähestymistapaan, kuin
Montague-semantiikkakin (Karlsson, Fred 2008c: 209).
Narkive
-sivuston keskustelualueella Antti Ylikoski (2008) avaa termiä
kertomalla, että kirjassa Situations and Attitudes (1983)
situaatiosemantiikkaa kuvaillaan lähestymistapana, jossa
predikaattilogiikan keinoin yritetään kuvata maailmaa, käytännössä
kaikkia reaalimaailman mahdollisia suhteita.
Eksosentrinen
konstruktio:
Konstruktio jossa kumpikaan muodostin ei käyttäydy samoin kuin koko
konstruktio, vaan ovat kokonaisuuden tasavertaisia komponentteja.
Käytetään myös nimitystä neksus (Karlsson, Fred 2008b: 127).
Lähdeluettelo
- Barvise, John, Perry John Situations and Attitudes 1983 Center for the Study of Language and Inf 1998
- Helsingin nykykielten laitos Leksikon ja syntaksin harjoituksia Carlson, Lauri 2010 http://www.ling.helsinki.fi/~lcarlson/ctl/ctl105sy.shtml 1.10.2015
- Karlsson, Fred 2008a. Yleinen kielitiede - Morfologia
Helsinki: Gaudeamus.
- Karlsson, Fred 2008b. Yleinen kielitiede - Syntaksi
Helsinki: Gaudeamus.
- Karlsson, Fred 2008c. Yleinen kielitiede – Semantiikka Helsinki: Gaudeamus.
- Kielitoimiston sanakirja Suomisanakirja http://www.suomisanakirja.fi/operationaalinen 30.9.2015
- Helsingin nykykielten laitos Semantiikan harjoituksia Carlson, lauri 2011 http://www.ling.helsinki.fi/~lcarlson/ctl/ctl106se.shtml#Montaguen kielioppi 30.9.2015
- Narkive Newsgroup Archive Antti Ylikoski 2008 http://sfnet.tiede.narkive.com/tCCOGLfr/filosofinen-kysymys 30.9.2015
- Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Denotaatio 1.10.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti